VIRTUAALIHEVONEN
Kuollut 4.7.2018
Summernight KRJ-I
|
Kouluratsastusjaoksen laatuarvostelutilaisuus 15.09.2015
7 + 42 + 14 + 14,5 + 6 = 83,5p. KRJ-III
Kouluratsastusjaoksen laatuarvostelun uusintatilaisuus 25.10.2017
7 + 43 + 13 + 25 + 15 = 103p. KRJ-I
7 + 42 + 14 + 14,5 + 6 = 83,5p. KRJ-III
Kouluratsastusjaoksen laatuarvostelun uusintatilaisuus 25.10.2017
7 + 43 + 13 + 25 + 15 = 103p. KRJ-I
Kuvat: ransu.kuvat.fi
Sam on mielettömän nopea oppimaan ja jo varsana se osoittautui mitä mainioimmaksi harjoitteluvarsaksi ponitytöille. Tamma nimittäin näytti heti alusta lähtien, että asiat täytyy opettaa oikein, sillä väärin opetettujen asioiden korjaaminen jälkeenpäin on miljoona kertaa vaikeampaa. Vielä nykyäänkin poni oppii nopeasti - tosin se ei aina ole hyvä juttu, sillä huonotkin tavat tuntuvat pinttyvän Samiin todella nopeasti. Yksi huonoista opituista tavoista on karsinan tai tarhan ohi kulkevan perään rapsutusten toivossa huutelu. Se on siis todella huomionkipeä, eikä sitä voi todellakaan jättää yksin talliin tai tarhaan. Sam on kuitenkin todella mukava hoitaa. Se keksii aina jotain puuhaa itselleen siksi aikaa kun hoitaja puunaa sitä, jolloin tamma ei kyllästy vaan viihtyy hoidettavana hyvin. Samin uosikkipuuha tuntuu olevan riimunnarulla leikkiminen. Vesi tuntuu olevan tamman lempiasia koko maailmassa, ja pesukerroilla kannattaa hoitajan varautua kastumiseen. Uittaminen on totta kai yksi niistä Samin lempipuuhista - ja tarhan mutaisimmassa kohdassa pyöriminen...
Selkäännousussa tamma on lähdössä kuin laukkaratsu lähtökarsinastaan, joten homma kannattaa hoitaa nopeasti pois alta. Rauhallinen vauhti tuntuu alkutunnista olevan täyttä hepreaa, joten ratsastajan vatsalihakset joutuvatkin kovalle koetukselle. Lukuisten puolipidätteiden ja kierrosten jälkeen tamma alkaa tulemaan paremmin kuulolle. Sam tarvitsee ehdottomasti vakaan käden ja järkähtämättömän ratsastajan, joka jaksaa kärsivällisesti ohjata tamman läpi koulukiemuroiden ja esteratojen. Tamma suorittaa mielellään vaikeitakin tehtäviä, kunhan ratsastaja suorittaa sen kanssa. Ponimaista jääräpäisyyttä ja itsepäisyyttä nähdään ponitamman käytöksessä harva se päivä kentällä, sillä usein Samia alkaa laiskotuttamaan jolloin se ei tahtoisi liikkua mihinkään saatika kääntyä voltille tai ympyrälle. Pari näpäytystä raipalla niin johan poni liikkuu taas! Sam ei kuitenkaan säiky mitään, joten sen kanssa voi lähteä ilman epäilystä maastoonkin. Aika ailahtelevaisesta luonteestaan huolimatta todella mukava poni, jonka kanssa on mukava työskennellä.
Selkäännousussa tamma on lähdössä kuin laukkaratsu lähtökarsinastaan, joten homma kannattaa hoitaa nopeasti pois alta. Rauhallinen vauhti tuntuu alkutunnista olevan täyttä hepreaa, joten ratsastajan vatsalihakset joutuvatkin kovalle koetukselle. Lukuisten puolipidätteiden ja kierrosten jälkeen tamma alkaa tulemaan paremmin kuulolle. Sam tarvitsee ehdottomasti vakaan käden ja järkähtämättömän ratsastajan, joka jaksaa kärsivällisesti ohjata tamman läpi koulukiemuroiden ja esteratojen. Tamma suorittaa mielellään vaikeitakin tehtäviä, kunhan ratsastaja suorittaa sen kanssa. Ponimaista jääräpäisyyttä ja itsepäisyyttä nähdään ponitamman käytöksessä harva se päivä kentällä, sillä usein Samia alkaa laiskotuttamaan jolloin se ei tahtoisi liikkua mihinkään saatika kääntyä voltille tai ympyrälle. Pari näpäytystä raipalla niin johan poni liikkuu taas! Sam ei kuitenkaan säiky mitään, joten sen kanssa voi lähteä ilman epäilystä maastoonkin. Aika ailahtelevaisesta luonteestaan huolimatta todella mukava poni, jonka kanssa on mukava työskennellä.
ISÄLINJA: evm
EMÄLINJA: evm
EMÄLINJA: evm
i. Damnaidh S
connemara, ruunikonkimo, 147cm, evm |
|
e. Juliane
connemara, ruunikonkimo, 145cm, evm |
|
Samin isä Damnaidh oli aikanaan suuri nimi Briteissä connemarojen keskuudessa. Ori oli sporttinen ja hyväluonteinen, ja menestyi hyvin kisoissa kuin kisoissa. Damnaidhin päälaji oli kuitenkin esteratsastus, missä se ylsi 120cm tasolle asti. Orilla oli hyvä hyppytekniikka ja pitkä laukka, eikä se pelännyt ottaa itsekään riskejä radalla. Kun tämän ponin kanssa yhdistettiin vielä hieman uhkarohkea ratsastaja niin nähtiin mitä jännittävimpiä ja hienoimpia ratsastuksia mitä estekisoissa vain voi nähdä, viihdettä koko rahan edestä. Ori oli koko elämänsä jalostuskäytössä, ensimmäisen jälkeläisensä se sai jo 4-vuotiaana. Siitä sitten lähtikin nousuun sen siitosorin ura ja kisojen lomassa se astui tammoja luomuna. 20-vuotiaana sillä oli jo kymmeniä jälkeläisiä ja tällöin se jäi eläkkeelle myös siitosorin urasta, se toimi enää lähinnä harrasteratsuna ja sitäkin vain harvoin, sillä pitkä kisaura oli tuonut mukanaan vaivoja jalkoihin. 25-vuotiaana se jouduttiin lopettamaan pahentuneen jalkavaivan vuoksi.
ii. Cool Johnny oli komea ruunikonkimo connemaraori. Ori kilpaili Briteissä aktiivisesti este- ja kouluratsastuksessa, muutaman kerran se nähtiin myös kärryjen edessä. Se pärjäsi yli metrin esteluokissa suurten puoliveristenkin rinnalla. Ori onkin periyttänyt jälkeläisilleen hyvää hyppykykyä ja myöskin hyvää luonnettaan, sitä pystyi käsittelemään niin aikuiset kuin lapsetkin. Koska kyseessähän on poni, niin toki myös sitä säpäkkyyttä joissakin tilanteissa löytyi. Cool Johnny menestyi myöskin näyttelykehissä, sillä oli upeat liikkeet ja korrekti rakenne. Jalostuksessa Cool Johnnya käytettiin vain rajallisesti kilpailu-uran päätteeksi, siitosorin uraa kesti vain kaksi vuotta, kun ori menehtyi jo 17-vuotiaana ähkyyn.
ie. Bettie on yksi S-siittolan yksi parhaimmista siitostammoista. Nuorempana Bettie oli kisaratsuna omistajansa Wickyn tyttärellä ja he kilpailivat esteradoilla aina 100cm tasolla saakka. Myöhemmin kun tyttö siirtyi hevosiin, siirtyi tammakin täysin siitostoimintaan, olihan sekin toki jo 16-vuotias tällöin. Ensimmäisen varsansa se saikin pian tämän jälkeen, ja tämä varsa olikin Damnaidh. Jo alussa tammasta huomattiin, että se oli täydellinen tamma tähän hommaan, se hoiti hyvin varsojaan ja mikä parempi, varsat perivät sen hyvän luonteen ja ruunikonkimon värin, se ei tosin aina ollut kiva juttu... Bettie sai elämänsä aikana seitsemän jälkeläistä, kaksi oria ja viisi tammaa, joista jokainen menestyi hyvin este- ja kouluradoilla saaden myös muutaman jälkeläisen ja jatkoivat hyvää sukuaan.
Samin emä Juliane kilpaili nuoruusvuosinaan laukkaradoilla, menestystä ei kuitenkaan tästä lajista tullut joten tamma siirtyi muihin lajeihin ja myytiin uudelle omistajalle. Myynnin jälkeen tammaa alkoi näkemään paljon estekisoissa, kun näki tamman hyppäämässä niin omistaja selvästi näki että oli tehnyt hyvän ostoksen. Julianella riitti innostusta ja kapasiteettia tähän lajiin ja se menestyi aina jopa 120cm luokissa saakka. Kilpailu-uran päätyttyä Juliane sai ensimmäisen varsansa, Samin, ja valitettavasti menehtyi varsomisessa tapahtuneisiin komplikaatoihin, varsa onneksi kuitenki selvisi. Tätä tammaa jäi moni kaipaamaan, sillä se oli luonteeltaankin täyttä kultaa.
ei. Irish Flame oli laukkaratojen kuningas, se kiisi vauhdilla muiden ohitse tullen usein ensimmäisenä maaliin. Ori toikin kotiin paljon palkintorahoja ja ruusukkeita. Luonteeltaan Irish Flame oli kuitenkin hankala ja kuumui helposti, sen kanssa piti olla koko ajan varullaan, koska koskaan ei tiennyt mitä se seuraavaksi tekisi. Hankalan luonteensa vuoksi se ruunattiin pian kilpailu-uran loputtua, jonkin aikaa sitä kerettiin toki käyttämään siitokseenkin. Ruunauksen jälkeen Irish Flamen luonne muuttui täysin: sen kanssa pystyi penemmätkin työskentelemään ja kunhan sen ratsukoulutus saatiin päätökseen pääsi se kiertämään pieniä estekisoja, osaavamman ratsastajan kanssa se ylsi 110cm tasolle saakka. Jälkeläisiä Irish Flame sai seitsemän, joista tuli hyväluonteisia ja menestyneitä ratsuja omassa lajissaan.
ee. Jailbird oli oikea monitoimiponi, se oli lastenratsuna, kisaratsuna ja valjakkoponina, ja toki myös kiersi näyttelyissä vaihtelevalla menestyksellä. Jailbird oli kuin luotu lastenratsuksi, se oli rauhallinen ja anteeksiantavainen, sen kanssa pystyi ihan kaikkien pienimpienkin kanssa työskentelemään. Tarvittaessa siitä löytyi myös säpäkkyyttä ja vauhtia, kunhan selkään laitettiin osaavampi ratsastaja, muuttui tamma kuin eri poniksi. Se kulki hienosti muodossa koulukiemuroita osaten kaikki HeA-asiat. Esteillä se jo hieman kuumuikin, mutta pysyi käsissä, ja parhaimmillaan se kisasi 90cm-tasolla. Tamma siirtyi ansaitulle eläkkeelle 17-vuotiaana, jonka aikana se sai neljä jälkeläistä.
ii. Cool Johnny oli komea ruunikonkimo connemaraori. Ori kilpaili Briteissä aktiivisesti este- ja kouluratsastuksessa, muutaman kerran se nähtiin myös kärryjen edessä. Se pärjäsi yli metrin esteluokissa suurten puoliveristenkin rinnalla. Ori onkin periyttänyt jälkeläisilleen hyvää hyppykykyä ja myöskin hyvää luonnettaan, sitä pystyi käsittelemään niin aikuiset kuin lapsetkin. Koska kyseessähän on poni, niin toki myös sitä säpäkkyyttä joissakin tilanteissa löytyi. Cool Johnny menestyi myöskin näyttelykehissä, sillä oli upeat liikkeet ja korrekti rakenne. Jalostuksessa Cool Johnnya käytettiin vain rajallisesti kilpailu-uran päätteeksi, siitosorin uraa kesti vain kaksi vuotta, kun ori menehtyi jo 17-vuotiaana ähkyyn.
ie. Bettie on yksi S-siittolan yksi parhaimmista siitostammoista. Nuorempana Bettie oli kisaratsuna omistajansa Wickyn tyttärellä ja he kilpailivat esteradoilla aina 100cm tasolla saakka. Myöhemmin kun tyttö siirtyi hevosiin, siirtyi tammakin täysin siitostoimintaan, olihan sekin toki jo 16-vuotias tällöin. Ensimmäisen varsansa se saikin pian tämän jälkeen, ja tämä varsa olikin Damnaidh. Jo alussa tammasta huomattiin, että se oli täydellinen tamma tähän hommaan, se hoiti hyvin varsojaan ja mikä parempi, varsat perivät sen hyvän luonteen ja ruunikonkimon värin, se ei tosin aina ollut kiva juttu... Bettie sai elämänsä aikana seitsemän jälkeläistä, kaksi oria ja viisi tammaa, joista jokainen menestyi hyvin este- ja kouluradoilla saaden myös muutaman jälkeläisen ja jatkoivat hyvää sukuaan.
Samin emä Juliane kilpaili nuoruusvuosinaan laukkaradoilla, menestystä ei kuitenkaan tästä lajista tullut joten tamma siirtyi muihin lajeihin ja myytiin uudelle omistajalle. Myynnin jälkeen tammaa alkoi näkemään paljon estekisoissa, kun näki tamman hyppäämässä niin omistaja selvästi näki että oli tehnyt hyvän ostoksen. Julianella riitti innostusta ja kapasiteettia tähän lajiin ja se menestyi aina jopa 120cm luokissa saakka. Kilpailu-uran päätyttyä Juliane sai ensimmäisen varsansa, Samin, ja valitettavasti menehtyi varsomisessa tapahtuneisiin komplikaatoihin, varsa onneksi kuitenki selvisi. Tätä tammaa jäi moni kaipaamaan, sillä se oli luonteeltaankin täyttä kultaa.
ei. Irish Flame oli laukkaratojen kuningas, se kiisi vauhdilla muiden ohitse tullen usein ensimmäisenä maaliin. Ori toikin kotiin paljon palkintorahoja ja ruusukkeita. Luonteeltaan Irish Flame oli kuitenkin hankala ja kuumui helposti, sen kanssa piti olla koko ajan varullaan, koska koskaan ei tiennyt mitä se seuraavaksi tekisi. Hankalan luonteensa vuoksi se ruunattiin pian kilpailu-uran loputtua, jonkin aikaa sitä kerettiin toki käyttämään siitokseenkin. Ruunauksen jälkeen Irish Flamen luonne muuttui täysin: sen kanssa pystyi penemmätkin työskentelemään ja kunhan sen ratsukoulutus saatiin päätökseen pääsi se kiertämään pieniä estekisoja, osaavamman ratsastajan kanssa se ylsi 110cm tasolle saakka. Jälkeläisiä Irish Flame sai seitsemän, joista tuli hyväluonteisia ja menestyneitä ratsuja omassa lajissaan.
ee. Jailbird oli oikea monitoimiponi, se oli lastenratsuna, kisaratsuna ja valjakkoponina, ja toki myös kiersi näyttelyissä vaihtelevalla menestyksellä. Jailbird oli kuin luotu lastenratsuksi, se oli rauhallinen ja anteeksiantavainen, sen kanssa pystyi ihan kaikkien pienimpienkin kanssa työskentelemään. Tarvittaessa siitä löytyi myös säpäkkyyttä ja vauhtia, kunhan selkään laitettiin osaavampi ratsastaja, muuttui tamma kuin eri poniksi. Se kulki hienosti muodossa koulukiemuroita osaten kaikki HeA-asiat. Esteillä se jo hieman kuumuikin, mutta pysyi käsissä, ja parhaimmillaan se kisasi 90cm-tasolla. Tamma siirtyi ansaitulle eläkkeelle 17-vuotiaana, jonka aikana se sai neljä jälkeläistä.
JälkeläisetSummernight on tarjolla jalostukseen. Hevosen värin genotyyppi on EE/AA/Gg.
s. 13.12.2014 o. Summermoon CLP KRJ-II (i. Anakin Moon) s. 06.06.2015 t. Criminal Summerwave EI MERIITTEJÄ (i. Sockerpotens) |
KilpailutHevonen kilpailee showkisoissa ja KRJ:n alaisissa kilpailuissa, sijoituksia tällä hetkellä 40/40.
24.07.2014 - KRJ - Ulapan Talli - vaativa B (lk. 3) - 6/36 25.07.2014 - KRJ - Ulapan Talli - vaativa B (lk. 3) - 1/36 06.08.2014 - KRJ - Stal Lycan - vaativa B (lk. 5) - 2/30 30.09.2014 - KRJ - Kilpailukeskus Stewart - vaativa B - 5/58 31.12.2014 - KRJ CUP - KK Bailador - vaativa B - 22/316 12.01.2015 - KRJ - Dainty - helppo A (lk. 3) - 3/30 14.01.2015 - KRJ - Dainty - helppo A (lk. 3) - 2/30 15.01.2015 - KRJ - Dainty - helppo A (lk. 3) - 2/30 26.01.2015 - KRJ - Ulapan Talli - helppo A (lk. 1) - 5/30 16.02.2015 - KRJ - Halmasoja - vaativa B - 4/30 16.03.2015 - KRJ - Taikakuun Kartano - vaativa B (lk. 7) - 5/50 17.03.2015 - KRJ - Taikakuun Kartano - vaativa B (lk. 7) - 2/50 20.03.2015 - KRJ - Taikakuun Kartano - vaativa B (lk. 6) - 6/50 21.03.2015 - KRJ - Taikakuun Kartano - vaativa B (lk. 7) - 4/50 22.03.2015 - KRJ - Taikakuun Kartano - vaativa B (lk. 7) - 5/50 11.04.2015 - KRJ - Taikakuun Kartano - vaativa B (lk. 7) - 1/50 13.04.2015 - KRJ - Petäjävaara - vaativa B - 5/30 13.04.2015 - KRJ - Taikakuun Kartano - vaativa B (lk. 8) - 4/50 18.04.2015 - KRJ - Taikakuun Kartano - vaativa B (lk. 8) - 2/50 19.04.2015 - KRJ - Taikakuun Kartano - vaativa B (lk. 8) - 1/50 22.04.2015 - KRJ - Erkinheimot - vaativa B (lk. 5) - 2/30 08.05.2015 - KRJ - Rohkelikko - helppo A (lk. 4) - 2/40 10.05.2015 - KRJ - Rohkelikko - helppo A (lk. 3) - 6/40 12.05.2015 - KRJ - Rohkelikko - helppo A (lk. 3) - 3/40 15.05.2015 - KRJ - Kuuralehdon hevostila - vaativa B (lk. 5) - 2/40 16.05.2015 - KRJ - Kuuralehdon hevostila - vaativa B (lk. 5) - 6/40 21.05.2015 - KRJ - Kuuralehdon hevostila - vaativa B (lk. 5) - 4/40 23.05.2015 - KRJ - Rohkelikko - helppo A (lk. 4) - 3/40 26.05.2015 - KRJ - Rohkelikko - helppo A (lk. 3) - 3/40 31.05.2015 - KRJ CUP - Hukkapuro - helppo A - 19/370 07.06.2015 - KRJ - Rohkelikko - helppo A - 3/30 11.06.2015 - KRJ - Rohkelikko - helppo A - 4/30 13.06.2015 - KRJ - Rohkelikko - vaativa B - 4/30 14.06.2015 - KRJ - Rohkelikko - helppo A - 1/30 14.06.2015 - KRJ - Rohkelikko - vaativa B - 2/30 15.06.2015 - KRJ - Delmenhorst - helppo A (lk. 3) - 3/40 17.06.2015 - KRJ - Delmenhorst - vaativa B (lk. 5) - 5/40 22.06.2015 - KRJ - Rohkelikko - vaativa B - 2/30 24.06.2015 - KRJ - Rohkelikko - vaativa B - 4/30 06.06.2015 - KRJ - Shockwave - helppo A - 1/29 31.01.2017 - KRJ Cup - Runoratsut - vaativa B - 8/166 |
Päiväkirja
27.06.2015 päiväkirjamerkintä KIRJOITTANUT MILJA H.
Sam on ollut nyt muutaman viikon kisaeläkkeellä ja odottelee kovasti, että milloin muistan oikein ilmoittaa sen laatuarvosteluun. Tänään muistin asian ja kurkkasinkin onko heinäkuun tilaisuuden kutsu jo julkaistu. Olihan se - tosin sekin oli jo täynnä. Noh, ehkäpä Sam syksyn aikana pääsee arvosteltavaksi! Muutama muukin kouluhevonen odottaa arvostelua..
Tänään käytiin Samin kanssa kuitenkin uittoreissulla läheisellä lammella ja voi että kun tamma tykkäsi! Se ei millään malttanut lähteä pois lammelta kun aurinko lämmitti yllättävän paljon. Pitkällä maanittelulla kimo saatiin kuivalle maalle kohti tallipihaa. Otin reissun rentona köpöttelynä, emmekä ravanneet lainkaan. Yllättävää kyllä, Samillakaan ei ollut yhtään mikään kiire, vaan sain antaa aivan pitkät ohjat. En voinut muuta kuin taputtaa tammaa kaulalle ja toivoa, että sen varsat perisivät samaa luonnetta...
20.01.2016 päiväkirjamerkintä KIRJOITTANUT MILJA H.
Jo pitkään jatkuneet pakkaset olivat vasta nyt alkaneet hellittämään, mutta silti päädyin Samin selkään satulatta. Ajattelin tehdä ihan simppelin humputtelutreenin, jos niin edes voi sanoa. Eli vähän kaikkea sekaisin. Kävelin loimella vuoratun hevosen kanssa ensin tallin lähiympäristössä pitkät alkukäynnit, jonka jälkeen ratsastin maneesiin kävellen siellä vielä pari kierrosta. Tämän jälkeen aloin ravailemaan ja pistin itseni kunnolla töihin keventäen. Ilman satulaa keventäminen on muuten todella raskasta puuhaa loppupeleissä, eikä sitä jaksa kovinkaan pitkään - ainakaan minun kunnollani. Kun olin ravaillut muutaman kierroksen kumpaankin suuntaan tehden samalla voltteja ja ympyröitä niin nostin laukan. Sam laukkasi innoissaan ja hieman päätään viskoen, mutta kuunteli kuitenkin todella hyvin istuntaa eikä täten edes ajatellut lähtevänsä käsistä. Laukkaverryttelyn jälkeen työskentelin hetken ravissa tehden avotaivutuksia ja pohkeenväistöjä sun muuta suhteellisen helppoa. Edelliseltä ratsukolta oli jäänyt muutama yksittäinen este maneesiin: suhteutettu ristikkolinja R- ja M -kirjainten välistä S- ja E -kirjainten väliin, pieni pysty lävistäjän BH alkuun sekä pitkän kuuden askeleen pystylinja pituushalkaisijalle. Ajattelinkin ottaa vielä muutamia hyppyjä, sillä se toisi pientä vaihtelua Samin normaaliin ratsastukseen. Nostin oikean laukan ja otin jälkimmäiselle ristikolle pari hyppyä. Tämän jälkeen tulin kaikki ratana: jälkimmäinen ristikko, yksittäinen pysty, ristikkolinja ja pituushalkaisijalla oleva pystylinja. Sam painoi menemään minkä pystyi, enkä voinut olle lainkaan nauramatta vanhan tamman innolle. Pysyin vain vaivoin kyydissä juurikin tämän naurun takia...
01.02.2016 päiväkirjamerkintä KIRJOITTANUT MILJA H.
Samin syntymäpäivää juhlittiin irtojuoksutuksella maneesissa. Juoksutin tammaa ehkä viitisen minuuttia liinassa käyden nopeasti jokaisen askellajin läpi. Tämän jälkeen päästin kimon irti juoksemaan vapaasti. Samilla meni hetki tajuta, että se oli vapaana, mutta pian se ampaisi laukkaan lähtiessäni peruuttamaan keskemmälle maneesia. Se heitti hirveän kokoisia pukkeja ja olin vain onnellinen, etten ollut ponin selässä... Hetken laukkailun jälkeen Sam alkoi näyttämään hienoa raviaan ja leukani meinasi tipahtaa maahan asti tuijottaessani tammaa. Miksei se näyttänyt kisoissa tuollaista ravia!? Sam olisi voinut juosta vielä vaikka kuinka pitkään ja näyttikin erittäin pettyneeltä ottaessani sen takaisin liinaan ravailemaan. Kävelytin ponia vielä noin vartin verran, jotta sen hengitys tasaantuisi aivan varmasti.
12.06.2016 päiväkirjamerkintä KIRJOITTANUT MILJA H.
Katsoin kimon tamman liikettä tallitytön ratsastaessa sillä. Vanhuus selkeästi painoi Samia, askel ei ollut yhtä letkeä kuin pari vuotta aikaisemmin. Epäpuhtautta tai ontumista ei kuitenkaan näkynyt, joten pyysin ratsastajaa vain verryttelemään huolella ennen kunnon työskentelyn aloittamista. Pikkuhiljaa Sam alkoi vertymään ja liike näyttämään paremmalta. Ratsastaja ei kovin vaikeita tehtäviä tunnilla tehnyt, helpon B:n radan juttuja sekä yksittäisenä että yhtenä ratana. Lopputunnista kiipesin vielä itse tamman selkään ja kokeilin hieman nappuloita laatuarvostelun uusintaa ajatellen. Heti Sam huomasi kokeneemman ratsastajan ja alkoi leikkimään jäärää, mutta äkkiä oli poni taas kurissa ja nuhteessa. Edelleen se taipui kyllä vaativan B:n liikkeisiin, vaikkakaan ei niin hyvin kuin aikaisemmin.
01.11.2016 päiväkirjamerkintä KIRJOITTANUT MILJA H.
Toisessa kuljetuserässä lähti matkustamaan poneja Criminal Poniesista, johon oli kertynyt muutamia niin sanottuja "ylimääräisiä" poneja. Yksi näistä oli connemaratamma Sam, jolla oli jo Criminalissa kaksi jälkeläistä ja kisat koulupuolella kisattu loppuun. Olikin siis jo aika pakata kimpsut ja kampsut, pudistaa Suomen pölyt jaloista ja matkata Länsi-Eurooppaan! Niinpä matkaan lähdettiin maanantai-iltana Helsingistä, josta laivamatka Saksan Travemündeen kesti reilun vuorokauden. Travemündesta matka jatkui vielä päivän ajomatkalla Belgian läpi Blois'n kaupunkiin. Sam pääsi heti tutustumaan uuteen kotiinsa ja uusiin tarhakavereihinsa. Tamma otti todella lungisti maisemanvaihdoksen, odotin jonkinlaista isompaa reaktiota. Ponilla menee tovi uuteen asuinympäristöönsä totuttelemisessa, mutta luultavasti marraskuun puolivälissä pääsemme kilpailemaan ensimmäistä kertaa showkisoissa.
Sam on ollut nyt muutaman viikon kisaeläkkeellä ja odottelee kovasti, että milloin muistan oikein ilmoittaa sen laatuarvosteluun. Tänään muistin asian ja kurkkasinkin onko heinäkuun tilaisuuden kutsu jo julkaistu. Olihan se - tosin sekin oli jo täynnä. Noh, ehkäpä Sam syksyn aikana pääsee arvosteltavaksi! Muutama muukin kouluhevonen odottaa arvostelua..
Tänään käytiin Samin kanssa kuitenkin uittoreissulla läheisellä lammella ja voi että kun tamma tykkäsi! Se ei millään malttanut lähteä pois lammelta kun aurinko lämmitti yllättävän paljon. Pitkällä maanittelulla kimo saatiin kuivalle maalle kohti tallipihaa. Otin reissun rentona köpöttelynä, emmekä ravanneet lainkaan. Yllättävää kyllä, Samillakaan ei ollut yhtään mikään kiire, vaan sain antaa aivan pitkät ohjat. En voinut muuta kuin taputtaa tammaa kaulalle ja toivoa, että sen varsat perisivät samaa luonnetta...
20.01.2016 päiväkirjamerkintä KIRJOITTANUT MILJA H.
Jo pitkään jatkuneet pakkaset olivat vasta nyt alkaneet hellittämään, mutta silti päädyin Samin selkään satulatta. Ajattelin tehdä ihan simppelin humputtelutreenin, jos niin edes voi sanoa. Eli vähän kaikkea sekaisin. Kävelin loimella vuoratun hevosen kanssa ensin tallin lähiympäristössä pitkät alkukäynnit, jonka jälkeen ratsastin maneesiin kävellen siellä vielä pari kierrosta. Tämän jälkeen aloin ravailemaan ja pistin itseni kunnolla töihin keventäen. Ilman satulaa keventäminen on muuten todella raskasta puuhaa loppupeleissä, eikä sitä jaksa kovinkaan pitkään - ainakaan minun kunnollani. Kun olin ravaillut muutaman kierroksen kumpaankin suuntaan tehden samalla voltteja ja ympyröitä niin nostin laukan. Sam laukkasi innoissaan ja hieman päätään viskoen, mutta kuunteli kuitenkin todella hyvin istuntaa eikä täten edes ajatellut lähtevänsä käsistä. Laukkaverryttelyn jälkeen työskentelin hetken ravissa tehden avotaivutuksia ja pohkeenväistöjä sun muuta suhteellisen helppoa. Edelliseltä ratsukolta oli jäänyt muutama yksittäinen este maneesiin: suhteutettu ristikkolinja R- ja M -kirjainten välistä S- ja E -kirjainten väliin, pieni pysty lävistäjän BH alkuun sekä pitkän kuuden askeleen pystylinja pituushalkaisijalle. Ajattelinkin ottaa vielä muutamia hyppyjä, sillä se toisi pientä vaihtelua Samin normaaliin ratsastukseen. Nostin oikean laukan ja otin jälkimmäiselle ristikolle pari hyppyä. Tämän jälkeen tulin kaikki ratana: jälkimmäinen ristikko, yksittäinen pysty, ristikkolinja ja pituushalkaisijalla oleva pystylinja. Sam painoi menemään minkä pystyi, enkä voinut olle lainkaan nauramatta vanhan tamman innolle. Pysyin vain vaivoin kyydissä juurikin tämän naurun takia...
01.02.2016 päiväkirjamerkintä KIRJOITTANUT MILJA H.
Samin syntymäpäivää juhlittiin irtojuoksutuksella maneesissa. Juoksutin tammaa ehkä viitisen minuuttia liinassa käyden nopeasti jokaisen askellajin läpi. Tämän jälkeen päästin kimon irti juoksemaan vapaasti. Samilla meni hetki tajuta, että se oli vapaana, mutta pian se ampaisi laukkaan lähtiessäni peruuttamaan keskemmälle maneesia. Se heitti hirveän kokoisia pukkeja ja olin vain onnellinen, etten ollut ponin selässä... Hetken laukkailun jälkeen Sam alkoi näyttämään hienoa raviaan ja leukani meinasi tipahtaa maahan asti tuijottaessani tammaa. Miksei se näyttänyt kisoissa tuollaista ravia!? Sam olisi voinut juosta vielä vaikka kuinka pitkään ja näyttikin erittäin pettyneeltä ottaessani sen takaisin liinaan ravailemaan. Kävelytin ponia vielä noin vartin verran, jotta sen hengitys tasaantuisi aivan varmasti.
12.06.2016 päiväkirjamerkintä KIRJOITTANUT MILJA H.
Katsoin kimon tamman liikettä tallitytön ratsastaessa sillä. Vanhuus selkeästi painoi Samia, askel ei ollut yhtä letkeä kuin pari vuotta aikaisemmin. Epäpuhtautta tai ontumista ei kuitenkaan näkynyt, joten pyysin ratsastajaa vain verryttelemään huolella ennen kunnon työskentelyn aloittamista. Pikkuhiljaa Sam alkoi vertymään ja liike näyttämään paremmalta. Ratsastaja ei kovin vaikeita tehtäviä tunnilla tehnyt, helpon B:n radan juttuja sekä yksittäisenä että yhtenä ratana. Lopputunnista kiipesin vielä itse tamman selkään ja kokeilin hieman nappuloita laatuarvostelun uusintaa ajatellen. Heti Sam huomasi kokeneemman ratsastajan ja alkoi leikkimään jäärää, mutta äkkiä oli poni taas kurissa ja nuhteessa. Edelleen se taipui kyllä vaativan B:n liikkeisiin, vaikkakaan ei niin hyvin kuin aikaisemmin.
01.11.2016 päiväkirjamerkintä KIRJOITTANUT MILJA H.
Toisessa kuljetuserässä lähti matkustamaan poneja Criminal Poniesista, johon oli kertynyt muutamia niin sanottuja "ylimääräisiä" poneja. Yksi näistä oli connemaratamma Sam, jolla oli jo Criminalissa kaksi jälkeläistä ja kisat koulupuolella kisattu loppuun. Olikin siis jo aika pakata kimpsut ja kampsut, pudistaa Suomen pölyt jaloista ja matkata Länsi-Eurooppaan! Niinpä matkaan lähdettiin maanantai-iltana Helsingistä, josta laivamatka Saksan Travemündeen kesti reilun vuorokauden. Travemündesta matka jatkui vielä päivän ajomatkalla Belgian läpi Blois'n kaupunkiin. Sam pääsi heti tutustumaan uuteen kotiinsa ja uusiin tarhakavereihinsa. Tamma otti todella lungisti maisemanvaihdoksen, odotin jonkinlaista isompaa reaktiota. Ponilla menee tovi uuteen asuinympäristöönsä totuttelemisessa, mutta luultavasti marraskuun puolivälissä pääsemme kilpailemaan ensimmäistä kertaa showkisoissa.